Muut julkaisut

Miten meistä tuli filosofian tohtoreita

Miten meistä tuli filosofian tohtoreita (2010) on Markku Roinilan toimittama kokoelma, joka sisältää 89:n filosofiasta väitelleen henkilön pienoiselämäkertaa. Kirjan voi ladata oheisesta linkistä.

SUOMEN FILOSOFISEN YHDISTYKSEN KOMMENTTI YLIOPPILASTUTKINNON HYÖDYNTÄMISESTÄ YLIOPISTOJEN OPISKELIJAVALINNASSA

Ylioppilastutkinnon arvosanojen hyödyntäminen yliopistojen opiskelijavalinnoissa voidaan lähtökohtaisesti nähdä myönteisenä asiana. Opetus- ja kulttuuriministeriö on perustellusti kannustanut yliopistoja opiskelijavalintakäytäntöjen kehittämiseen tältä pohjalta. Opetushallinnon valtakunnallisen yhteistyöelimen OHA-forumin puitteissa Helsingin ja Oulun yliopistoissa toimivan, OKM:n rahoittaman ”Ylioppilastutkinnon hyödyntäminen opiskelijavalinnassa” -osahankkeen marraskuussa 2017 julkistamaan ehdotukseen opiskelijavalintojen uudesta pisteytystyökalusta sisältyy kuitenkin monia erittäin vakavia ongelmia, kuten julkisuudessa on jo moneen kertaan todettu. Erityisesti filosofian osalta pisteytystyökalumalli on herättänyt oikeutettua hämmennystä ja jopa kauhistusta: on kaavailtu, että filosofian ylioppilaskokeesta saisi yliopisto-opintoihin pyrittäessä vähemmän pisteitä kuin mistään muusta lukioaineesta. Muutenkin pisteytysmalli asettaa reaaliaineet ongelmallisilla tavoilla keskenään eriarvoiseen asemaan.

Asiasta on aiemmin käytetty vaikutusvaltaisia puheenvuoroja, joihin on enää vähän lisättävää. Akateemikko Ilkka Niiniluoto muistutti Helsingin Sanomissa 13.1.2018, että lukion tulee edelleenkin varjella yleissivistystä ja että filosofia on koulun tärkeimpiä aineita, ei suinkaan hyödyttömin. Suomen yliopistojen filosofian koulutusohjelmista vastaavat professorit ja muut vastuuhenkilöt ovat laatineet avoimen kirjeen opiskelijavalintakysymyksestä ja osoittavat pisteytystyökaluehdotuksessa useita periaatteellisia ongelmia. Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat FETO ry. on niin ikään verkkosivuillaan julkaissut erittäin kriittisen kannanoton asiasta, ja monet filosofian opettamisen asiantuntijat, kuten aiheesta väitellyt Tuukka Tomperi (Tampereen yliopisto), ovat painavin puheenvuoroin kritisoineet työkalua. Helsingin yliopiston virallisessa lausunnossa todetaan myös, että filosofian pisteytystyökalussa saaman pistemäärän tulisi olla ehdotettua korkeampi. HY:n filosofian ja elämänkatsomustiedon didaktiikan yliopistonlehtori ja YTL:n jäsen Eero Salmenkivi on myös suoraan käynyt aktiivista keskustelua mallin ongelmista OHA-forumin ja sen osahankkeen edustajien kanssa. Pisteytystyökalua eivät ole arvostelleet vain filosofit vaan jopa teekkarifyysikot Kvantti-verkkolehdessään heti marraskuussa 2017.

Opiskelijavalintauudistuksesta keskusteltiin Helsingin yliopistossa 2.2.2018 järjestetyssä avoimessa keskustelutilaisuudessa, jonka puheenjohtajana toimi uudistushankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, HY:n vararehtori Sari Lindblom. On arvokasta, että yliopistojen, lukioiden ja erilaisten edunvalvontaryhmien edustajilla oli mahdollisuus kommentoida asiaa avoimessa tapahtumassa. Tilaisuus oli kuitenkin sikäli pettymys, ettei siinä yksityiskohtaisesti esitelty pisteytystyökalun uutta versiota, jonka pohjalta ilmeisesti Suomen yliopistojen neuvoston UNIFI ry:n tulisi 14.2.2018 pisteytystyökalusta päättää. OHA-foorumin ja sen hankkeen verkkosivuilla on tätä kirjoitettaessa (13.2.2018) edelleen marraskuussa 2017 esillä ollut, monissa arvioissa erittäin ongelmalliseksi ja jopa kelvottomaksi todettu pisteytystyökalumalli. 2.2.2018 järjestetyssä tilaisuudessa filosofian ylioppilastutkinnon arvosanoille annettuja alhaisia pisteitä kuvattiin ”virheeksi”. On kuitenkin outoa, että sellainen ”virhe” ylipäänsä jäi malliin, joka oli tarkoitettu mm. yliopistojen virallisten lausuntojen pohjaksi. Vielä oudompaa on, jos asiasta päätettäessä ei ratkaisevalla tavalla korjata filosofian asemaa suhteessa muihin aineisiin – ja laajemminkin puututa alkuperäisen mallin ilmentämään reaaliaineiden räikeään epätasa-arvoon.

Ei ole tarpeen toistaa niitä vahvoja argumentteja, joilla edellä mainitut keskustelijat (mm. Niiniluoto, Salmenkivi, yliopistojen filosofian koulutusohjelmavastaavat, FETO ry.) ovat pisteytystyökalua ansiokkaasti kritisoineet. Suomen Filosofinen Yhdistys yhtyy tähän kritiikkiin ja esittää, ettei mallia otettaisi yliopistoissa käyttöön, ellei sen uusi versio olennaisesti poikkea alun perin esitetystä. SFY puolustaa varauksitta lukion yleissivistävää tehtävää sekä filosofian ja muiden pienten mutta vaativien reaaliaineiden asemaa tämän tehtävän toteuttamisen ytimessä. SFY katsoo, että pisteytystyökalun sisältämä oletus reaaliaineiden eriarvoisuudesta on lähtökohtaisesti väärä, ja toivoo kaikkien asiasta keskustelevien ja päättävien tahojen ymmärtävän erityisesti filosofian yleissivistävän, niin yliopisto-opinnoissa kuin työelämässäkin tarvittavaan kriittiseen ajatteluun kasvattavan merkityksen.

Helsingissä 14.2.2018

Suomen Filosofisen Yhdistyksen hallituksen puolesta
Sami Pihlström, professori, puheenjohtaja

Mahdollisuus

Toimittajat: Ilkka Niiniluoto, Tuomas Tahko & Teemu Toppinen
Julkaisuvuosi: 2016
ISBN-10 951-9264-84-1
Julkaisumuoto: Avoin verkkojulkaisu

Mahdollisuus PDF

Suomen Filosofisen Yhdistyksen Mahdollisuus-kollokvio järjestettiin Helsingissä Tieteiden talolla 7.–8.1.2016. Kyseessä oli järjestyksessä kolmaskymmeneskuudes Suomen Filosofisen yhdistyksen järjestämä yhden sanan kollokvio. Tällä kertaa yhdistyksen hallitus päätti julkaista kollokvion esitelmät omana verkkojulkaisuna open access -periaatteiden mukaisesti. Olemme käyttäneet referee-menettelyä niin, että jokaisen kirjoituksen on arvioinut kaksi asiantuntijaa. Julkaisuun sisältyy 28 kirjoitusta kollokvion kaikkiaan 48 esitelmästä.

Muut julkaisut

Miten meistä tuli filosofian tohtoreita

Miten meistä tuli filosofian tohtoreita (2010) on Markku Roinilan toimittama kokoelma, joka sisältää 89:n filosofiasta väitelleen henkilön pienoiselämäkertaa. Kirjan voi ladata oheisesta linkistä.

SUOMEN FILOSOFISEN YHDISTYKSEN KOMMENTTI YLIOPPILASTUTKINNON HYÖDYNTÄMISESTÄ YLIOPISTOJEN OPISKELIJAVALINNASSA

Ylioppilastutkinnon arvosanojen hyödyntäminen yliopistojen opiskelijavalinnoissa voidaan lähtökohtaisesti nähdä myönteisenä asiana. Opetus- ja kulttuuriministeriö on perustellusti kannustanut yliopistoja opiskelijavalintakäytäntöjen kehittämiseen tältä pohjalta. Opetushallinnon valtakunnallisen yhteistyöelimen OHA-forumin puitteissa Helsingin ja Oulun yliopistoissa toimivan, OKM:n rahoittaman ”Ylioppilastutkinnon hyödyntäminen opiskelijavalinnassa” -osahankkeen marraskuussa 2017 julkistamaan ehdotukseen opiskelijavalintojen uudesta pisteytystyökalusta sisältyy kuitenkin monia erittäin vakavia ongelmia, kuten julkisuudessa on jo moneen kertaan todettu. Erityisesti filosofian osalta pisteytystyökalumalli on herättänyt oikeutettua hämmennystä ja jopa kauhistusta: on kaavailtu, että filosofian ylioppilaskokeesta saisi yliopisto-opintoihin pyrittäessä vähemmän pisteitä kuin mistään muusta lukioaineesta. Muutenkin pisteytysmalli asettaa reaaliaineet ongelmallisilla tavoilla keskenään eriarvoiseen asemaan.

Asiasta on aiemmin käytetty vaikutusvaltaisia puheenvuoroja, joihin on enää vähän lisättävää. Akateemikko Ilkka Niiniluoto muistutti Helsingin Sanomissa 13.1.2018, että lukion tulee edelleenkin varjella yleissivistystä ja että filosofia on koulun tärkeimpiä aineita, ei suinkaan hyödyttömin. Suomen yliopistojen filosofian koulutusohjelmista vastaavat professorit ja muut vastuuhenkilöt ovat laatineet avoimen kirjeen opiskelijavalintakysymyksestä ja osoittavat pisteytystyökaluehdotuksessa useita periaatteellisia ongelmia. Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat FETO ry. on niin ikään verkkosivuillaan julkaissut erittäin kriittisen kannanoton asiasta, ja monet filosofian opettamisen asiantuntijat, kuten aiheesta väitellyt Tuukka Tomperi (Tampereen yliopisto), ovat painavin puheenvuoroin kritisoineet työkalua. Helsingin yliopiston virallisessa lausunnossa todetaan myös, että filosofian pisteytystyökalussa saaman pistemäärän tulisi olla ehdotettua korkeampi. HY:n filosofian ja elämänkatsomustiedon didaktiikan yliopistonlehtori ja YTL:n jäsen Eero Salmenkivi on myös suoraan käynyt aktiivista keskustelua mallin ongelmista OHA-forumin ja sen osahankkeen edustajien kanssa. Pisteytystyökalua eivät ole arvostelleet vain filosofit vaan jopa teekkarifyysikot Kvantti-verkkolehdessään heti marraskuussa 2017.

Opiskelijavalintauudistuksesta keskusteltiin Helsingin yliopistossa 2.2.2018 järjestetyssä avoimessa keskustelutilaisuudessa, jonka puheenjohtajana toimi uudistushankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, HY:n vararehtori Sari Lindblom. On arvokasta, että yliopistojen, lukioiden ja erilaisten edunvalvontaryhmien edustajilla oli mahdollisuus kommentoida asiaa avoimessa tapahtumassa. Tilaisuus oli kuitenkin sikäli pettymys, ettei siinä yksityiskohtaisesti esitelty pisteytystyökalun uutta versiota, jonka pohjalta ilmeisesti Suomen yliopistojen neuvoston UNIFI ry:n tulisi 14.2.2018 pisteytystyökalusta päättää. OHA-foorumin ja sen hankkeen verkkosivuilla on tätä kirjoitettaessa (13.2.2018) edelleen marraskuussa 2017 esillä ollut, monissa arvioissa erittäin ongelmalliseksi ja jopa kelvottomaksi todettu pisteytystyökalumalli. 2.2.2018 järjestetyssä tilaisuudessa filosofian ylioppilastutkinnon arvosanoille annettuja alhaisia pisteitä kuvattiin ”virheeksi”. On kuitenkin outoa, että sellainen ”virhe” ylipäänsä jäi malliin, joka oli tarkoitettu mm. yliopistojen virallisten lausuntojen pohjaksi. Vielä oudompaa on, jos asiasta päätettäessä ei ratkaisevalla tavalla korjata filosofian asemaa suhteessa muihin aineisiin – ja laajemminkin puututa alkuperäisen mallin ilmentämään reaaliaineiden räikeään epätasa-arvoon.

Ei ole tarpeen toistaa niitä vahvoja argumentteja, joilla edellä mainitut keskustelijat (mm. Niiniluoto, Salmenkivi, yliopistojen filosofian koulutusohjelmavastaavat, FETO ry.) ovat pisteytystyökalua ansiokkaasti kritisoineet. Suomen Filosofinen Yhdistys yhtyy tähän kritiikkiin ja esittää, ettei mallia otettaisi yliopistoissa käyttöön, ellei sen uusi versio olennaisesti poikkea alun perin esitetystä. SFY puolustaa varauksitta lukion yleissivistävää tehtävää sekä filosofian ja muiden pienten mutta vaativien reaaliaineiden asemaa tämän tehtävän toteuttamisen ytimessä. SFY katsoo, että pisteytystyökalun sisältämä oletus reaaliaineiden eriarvoisuudesta on lähtökohtaisesti väärä, ja toivoo kaikkien asiasta keskustelevien ja päättävien tahojen ymmärtävän erityisesti filosofian yleissivistävän, niin yliopisto-opinnoissa kuin työelämässäkin tarvittavaan kriittiseen ajatteluun kasvattavan merkityksen.

Helsingissä 14.2.2018

Suomen Filosofisen Yhdistyksen hallituksen puolesta
Sami Pihlström, professori, puheenjohtaja

Mahdollisuus

Toimittajat: Ilkka Niiniluoto, Tuomas Tahko & Teemu Toppinen
Julkaisuvuosi: 2016
ISBN-10 951-9264-84-1
Julkaisumuoto: Avoin verkkojulkaisu

Mahdollisuus PDF

Suomen Filosofisen Yhdistyksen Mahdollisuus-kollokvio järjestettiin Helsingissä Tieteiden talolla 7.–8.1.2016. Kyseessä oli järjestyksessä kolmaskymmeneskuudes Suomen Filosofisen yhdistyksen järjestämä yhden sanan kollokvio. Tällä kertaa yhdistyksen hallitus päätti julkaista kollokvion esitelmät omana verkkojulkaisuna open access -periaatteiden mukaisesti. Olemme käyttäneet referee-menettelyä niin, että jokaisen kirjoituksen on arvioinut kaksi asiantuntijaa. Julkaisuun sisältyy 28 kirjoitusta kollokvion kaikkiaan 48 esitelmästä.