Historia

SUOMEN FILOSOFINEN YHDISTYS

Tultuaan 1869 J.V. Snellmanin seuraajana Helsingin yliopiston filosofian professoriksi Thiodolf Rein perusti lokakuussa 1873 Filosofisen Yhdistyksen. Sen kokouksissa järjestettyihin väittelyihin ottivat aluksi osaa aineen opiskelijat, jotka kirjoittautuivat jäseniksi lukukauden alussa. Siten “ylioppilasyhdistyksenä” rehtorin luvalla perustettu seura toimi itse asiassa alan ainoan professorin seminaarina. Huolellisia keskustelupöytäkirjoja pidettiin alusta lähtien – vuodesta 1877 pääasiassa suomen kielellä. Vuosien 1873-1925 pöytäkirjat on julkaistu Juha Mannisen ja Ilkka Niiniluodon toimittamassa kirjassa Ajatuksen laboratorio (SFY, Helsinki, 1996).

Yliopiston rehtorina ja sijaiskanslerina pitkään toiminut valtioneuvos Rein oli itse monissa kysymyksissä konservatiivinen hegeliläisen ja lotzelaisen idealistisen filosofian kannattaja, mutta hän rohkaisi mielellään vapaata mielipiteiden vaihtoa. Valtiopäivillä pitkään istunut aatelinen Rein oli poliittiselta kannaltaan suvaitsevaa kielipolitiikkaa suosiva nuorsuomalainen. Reinin ansiosta 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Filosofinen Yhdistys kohosi merkit­täväksi kulttuuri-instituutioksi, jonka kokouksissa ajan johtavat oppineet käsit­telivät filosofisia, maailmankatsomuksellisia ja kansallisia kysymyksiä. Alustajien joukkoon kuuluivat mm. Thiodolf Rein, Axel Heikel, Waldemar Ruin, Arvi Grotenfelt, J.V. Tall­qvist, Hjalmar Neiglick, Edvard Westermarck, Tekla Hultin, Zachris Castrén. Arvid Järne­felt, Yrjö Hirn, Rolf Lagerborg, K.S. Laurila, Gunnar Landtman, Otto Ville Kuusinen, Eino Kai­la, Aarni Voipio, Hjalmar Söderhjelm, Aina Lähteenoja, Uno Holmberg (myöh. Harva), Juho Hollo, Kalle Sandelin (myöh. Sorainen), Hans Ruin, J.E. Salomaa, Erik Ahlman ja Arvo Lehtovaara.

Kun Rein luopui Filosofisen Yhdistyksen puheenjohtajan tehtävistä 1900, hänen seuraajakseen tuli aluksi professori Waldemar Ruin ja sitten vuosiksi 1905-1936 uusi teoreettisen filosofian professori Arvi Grotenfelt. Toimittuaan jo puoli vuosisataa yhdistys järjestäytyi uudelleen joulukuussa 1924, nyt virallisesti tieteellisenä seurana, joka rekisteröitiin 1925 nimellä Filosofinen Yhdistys – Filosofiska Föreningen. Seuraavana vuonna aloitettiin sihteerinä toimineen J.E. Salomaan toimeenpanemana yhdistyksen vuosikirjan Ajatus julkaiseminen pääosin suomen kielellä, jolloin myös luovuttiin keskustelupöytäkirjojen pitämisestä. Ajatus on säilynyt yhdistyksen “pää-äänenkannattajana”, joka 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa ilmestyi vieraskielisenä, mutta palasi pian kotimaisiin kieliin. Toimittajina ovat vuoden 1967 jälkeen toimineet Reijo Wilenius, Jaakko Blomberg, Juha Manninen, Juhani Pietarinen, Matti Sintonen, Heta Häyry (myöh. Gylling), Sami Pihlström ja Juha Räikkä. Vuonna 2015 ilmestyi Ajatuksen 72. nide.

Grotenfeltin viimeisenä toimivuotena 1935 aloitettiin vieraskielinen monografiasarja Acta Philosophica Fennica Uuno Saarnion väitöskirjalla. Myöhemmin sarja on ilmestynyt pääasiassa saksaksi ja englanniksi. Siinä on julkaistu useita suomalaisten filosofien väitöskirjoja (mm. G.H. von Wright, Jaakko Hintikka, Raili Kauppi, Reijo Wilenius, Risto Hilpinen, Juhani Pietarinen, Lilli Alanen, Leila Haaparanta), muita tieteellisiä monografioita sekä kongressiniteitä. Vuosina 1969-81 Acta-sarjan kansainvälisenä julkaisijana toimi North-Holland Publishing Company, jonka päätoimisto on Amsterdamissa, mutta hollantilaisten kovan hinnoittelupolitiikan vuoksi palattiin takaisin kotimaisiin jakelukanaviin. Päätoimittajana oli vuosina 1972-79 Jaakko Hintikka ja vuodesta 1980 Ilkka Niiniluoto. Vuonna 2015 ilmestyi sarjan 91. nide.

1936 puheenjohtajaksi tuli teoreettisen filosofian professori Eino Kaila, jonka aikana yhdistys omistautui erityisesti loogisen empirismin kysymyksenasetteluille. Mukana oli aktiivisesti monia Kailan ystäviä erityistieteiden alueilta, kuten matemaatikko Rolf Nevanlinna, fysiologi Yrjö Reenpää ja tähtitieteilijä Gustav Järnefelt. Samaan aikaan psykologiaa varten perustettiin oma tieteellisen yhdistys (1935), ja ala erosi teoreettisesta filosofiasta itsenäisenä yliopistollisena oppiaineena 1940-luvun lopulla.

Kailan jälkeen puheenjohtajina ovat toimineet professori Oiva Ketonen (1952-61), akateemikko Georg Henrik von Wright (1962-72), dosentti Lauri Routila (1973-74) ja professori Ilkka Niiniluoto (vuodesta 1975). Sihteereinä 1950-luvulta lähtien ovat toimineet mm. Jussi Tenkku, Veli Valpola, Touko Voutilainen, Tauno Nyberg, Ilkka Niiniluoto, Esa Saarinen, Leila Taiminen (myöh. Haaparanta), Petri Stenman, Ilpo Halonen, Risto Vilkko ja Päivi Seppälä.

Vuonna 1962 viralliseksi nimeksi tuli Suomen Filosofinen Yhdistys – Filosofiska föreningen i Finland, epävirallisena lyhennyksenä SFY. G.H. von Wrightin ansiosta yhdistyksen hajallaan olleet pöytäkirjat saatiin koottua omaan arkistoon. Jäsenmäärä kasvoi 1960-luvun alun 130:stä 1980-luvun yli 500:aan. Vuoden 2015 lopussa jäseniä oli 403. Yhdistys on jatkanut perinteisiä kuukausikokouksia ja niihin liittyviä keskusteluja sekä julkaisu- ja kongressitoimintaa. SFY on myös jäsen Filosofisten seurojen kansainvälisessä liitossa (FISP), jonka hallituksessa ovat toimineet von Wright, Hintikka ja Niiniluoto.

GHlaatta

Akateemikko George Henrik von Wrightin muistolaatta paljastettiin filosofin kotitalossa osoitteessa Laivurinkatu 4 23. 10. 2006.

Huomattavia kansainvälisiä kongresseja on järjestetty mm. ei-klassisesta logiikasta (1962), informaatiosta ja konfirmaatiosta (1965), aika- ja modaalikäsitteiden logiikasta (1969), havainnosta (100-vuotisjuhlan yhteydessä 1973), selittämisestä ja ymmärtämisestä (1975), tieteellisestä muutoksesta (1977), Snellmanista (1981), oikeusfilosofiasta (1984), dialektiikasta (1984), musiikin filosofiasta (1987), keskiajan filosofiasta (1987), Hobbesista (1987), kielifilosofiasta (1989), Eino Kailasta (1990, 2010), idealisaatiosta (1993), Descartesista (1996), logiikan historiasta (1998), Hintikan filosofiasta (1999) ja G. H. von Wrightistä (2004). SFY järjesti 15. kansainvälisen logiikan, metodologian ja tieteenfilosofian kongressin (CLMPS) kesällä 2015 Helsingissä.

Ensimmäinen kotimainen tutkijatapaaminen järjestettiin 1980 aiheesta Totuus. Nämä ns. yhden sanan kollokviot ovat keränneet yhteen maan eri keskuksia ja perinteitä edustavia filosofeja. Vuosittain järjestettävään sarjaan ovat Totuus-kollokvion jälkeen kuuluneet kokoukset aiheista Arvo, Rakkaus, Olio, Vapaus, Minä, Kauneus, Muutos, Intentio, Taito, Merkitys, Luonto, Tunne, Järki, Tahto, Tieto, Yhteisö, Oppi, Valta, Aika, Kokemus, Käytäntö, Persoona, Kielto, Elämä, Syy, Kuva, Usko, Maailma, Oikeus, Ymmärrys, Talous, Muisti, Hyve, Sukupuoli, Mahdollisuus.

ILKKA NIINILUOTO 14.1.2016

Historia

SUOMEN FILOSOFINEN YHDISTYS

Tultuaan 1869 J.V. Snellmanin seuraajana Helsingin yliopiston filosofian professoriksi Thiodolf Rein perusti lokakuussa 1873 Filosofisen Yhdistyksen. Sen kokouksissa järjestettyihin väittelyihin ottivat aluksi osaa aineen opiskelijat, jotka kirjoittautuivat jäseniksi lukukauden alussa. Siten “ylioppilasyhdistyksenä” rehtorin luvalla perustettu seura toimi itse asiassa alan ainoan professorin seminaarina. Huolellisia keskustelupöytäkirjoja pidettiin alusta lähtien – vuodesta 1877 pääasiassa suomen kielellä. Vuosien 1873-1925 pöytäkirjat on julkaistu Juha Mannisen ja Ilkka Niiniluodon toimittamassa kirjassa Ajatuksen laboratorio (SFY, Helsinki, 1996).

Yliopiston rehtorina ja sijaiskanslerina pitkään toiminut valtioneuvos Rein oli itse monissa kysymyksissä konservatiivinen hegeliläisen ja lotzelaisen idealistisen filosofian kannattaja, mutta hän rohkaisi mielellään vapaata mielipiteiden vaihtoa. Valtiopäivillä pitkään istunut aatelinen Rein oli poliittiselta kannaltaan suvaitsevaa kielipolitiikkaa suosiva nuorsuomalainen. Reinin ansiosta 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Filosofinen Yhdistys kohosi merkit­täväksi kulttuuri-instituutioksi, jonka kokouksissa ajan johtavat oppineet käsit­telivät filosofisia, maailmankatsomuksellisia ja kansallisia kysymyksiä. Alustajien joukkoon kuuluivat mm. Thiodolf Rein, Axel Heikel, Waldemar Ruin, Arvi Grotenfelt, J.V. Tall­qvist, Hjalmar Neiglick, Edvard Westermarck, Tekla Hultin, Zachris Castrén. Arvid Järne­felt, Yrjö Hirn, Rolf Lagerborg, K.S. Laurila, Gunnar Landtman, Otto Ville Kuusinen, Eino Kai­la, Aarni Voipio, Hjalmar Söderhjelm, Aina Lähteenoja, Uno Holmberg (myöh. Harva), Juho Hollo, Kalle Sandelin (myöh. Sorainen), Hans Ruin, J.E. Salomaa, Erik Ahlman ja Arvo Lehtovaara.

Kun Rein luopui Filosofisen Yhdistyksen puheenjohtajan tehtävistä 1900, hänen seuraajakseen tuli aluksi professori Waldemar Ruin ja sitten vuosiksi 1905-1936 uusi teoreettisen filosofian professori Arvi Grotenfelt. Toimittuaan jo puoli vuosisataa yhdistys järjestäytyi uudelleen joulukuussa 1924, nyt virallisesti tieteellisenä seurana, joka rekisteröitiin 1925 nimellä Filosofinen Yhdistys – Filosofiska Föreningen. Seuraavana vuonna aloitettiin sihteerinä toimineen J.E. Salomaan toimeenpanemana yhdistyksen vuosikirjan Ajatus julkaiseminen pääosin suomen kielellä, jolloin myös luovuttiin keskustelupöytäkirjojen pitämisestä. Ajatus on säilynyt yhdistyksen “pää-äänenkannattajana”, joka 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa ilmestyi vieraskielisenä, mutta palasi pian kotimaisiin kieliin. Toimittajina ovat vuoden 1967 jälkeen toimineet Reijo Wilenius, Jaakko Blomberg, Juha Manninen, Juhani Pietarinen, Matti Sintonen, Heta Häyry (myöh. Gylling), Sami Pihlström ja Juha Räikkä. Vuonna 2015 ilmestyi Ajatuksen 72. nide.

Grotenfeltin viimeisenä toimivuotena 1935 aloitettiin vieraskielinen monografiasarja Acta Philosophica Fennica Uuno Saarnion väitöskirjalla. Myöhemmin sarja on ilmestynyt pääasiassa saksaksi ja englanniksi. Siinä on julkaistu useita suomalaisten filosofien väitöskirjoja (mm. G.H. von Wright, Jaakko Hintikka, Raili Kauppi, Reijo Wilenius, Risto Hilpinen, Juhani Pietarinen, Lilli Alanen, Leila Haaparanta), muita tieteellisiä monografioita sekä kongressiniteitä. Vuosina 1969-81 Acta-sarjan kansainvälisenä julkaisijana toimi North-Holland Publishing Company, jonka päätoimisto on Amsterdamissa, mutta hollantilaisten kovan hinnoittelupolitiikan vuoksi palattiin takaisin kotimaisiin jakelukanaviin. Päätoimittajana oli vuosina 1972-79 Jaakko Hintikka ja vuodesta 1980 Ilkka Niiniluoto. Vuonna 2015 ilmestyi sarjan 91. nide.

1936 puheenjohtajaksi tuli teoreettisen filosofian professori Eino Kaila, jonka aikana yhdistys omistautui erityisesti loogisen empirismin kysymyksenasetteluille. Mukana oli aktiivisesti monia Kailan ystäviä erityistieteiden alueilta, kuten matemaatikko Rolf Nevanlinna, fysiologi Yrjö Reenpää ja tähtitieteilijä Gustav Järnefelt. Samaan aikaan psykologiaa varten perustettiin oma tieteellisen yhdistys (1935), ja ala erosi teoreettisesta filosofiasta itsenäisenä yliopistollisena oppiaineena 1940-luvun lopulla.

Kailan jälkeen puheenjohtajina ovat toimineet professori Oiva Ketonen (1952-61), akateemikko Georg Henrik von Wright (1962-72), dosentti Lauri Routila (1973-74) ja professori Ilkka Niiniluoto (vuodesta 1975). Sihteereinä 1950-luvulta lähtien ovat toimineet mm. Jussi Tenkku, Veli Valpola, Touko Voutilainen, Tauno Nyberg, Ilkka Niiniluoto, Esa Saarinen, Leila Taiminen (myöh. Haaparanta), Petri Stenman, Ilpo Halonen, Risto Vilkko ja Päivi Seppälä.

Vuonna 1962 viralliseksi nimeksi tuli Suomen Filosofinen Yhdistys – Filosofiska föreningen i Finland, epävirallisena lyhennyksenä SFY. G.H. von Wrightin ansiosta yhdistyksen hajallaan olleet pöytäkirjat saatiin koottua omaan arkistoon. Jäsenmäärä kasvoi 1960-luvun alun 130:stä 1980-luvun yli 500:aan. Vuoden 2015 lopussa jäseniä oli 403. Yhdistys on jatkanut perinteisiä kuukausikokouksia ja niihin liittyviä keskusteluja sekä julkaisu- ja kongressitoimintaa. SFY on myös jäsen Filosofisten seurojen kansainvälisessä liitossa (FISP), jonka hallituksessa ovat toimineet von Wright, Hintikka ja Niiniluoto.

GHlaatta

Akateemikko George Henrik von Wrightin muistolaatta paljastettiin filosofin kotitalossa osoitteessa Laivurinkatu 4 23. 10. 2006.

Huomattavia kansainvälisiä kongresseja on järjestetty mm. ei-klassisesta logiikasta (1962), informaatiosta ja konfirmaatiosta (1965), aika- ja modaalikäsitteiden logiikasta (1969), havainnosta (100-vuotisjuhlan yhteydessä 1973), selittämisestä ja ymmärtämisestä (1975), tieteellisestä muutoksesta (1977), Snellmanista (1981), oikeusfilosofiasta (1984), dialektiikasta (1984), musiikin filosofiasta (1987), keskiajan filosofiasta (1987), Hobbesista (1987), kielifilosofiasta (1989), Eino Kailasta (1990, 2010), idealisaatiosta (1993), Descartesista (1996), logiikan historiasta (1998), Hintikan filosofiasta (1999) ja G. H. von Wrightistä (2004). SFY järjesti 15. kansainvälisen logiikan, metodologian ja tieteenfilosofian kongressin (CLMPS) kesällä 2015 Helsingissä.

Ensimmäinen kotimainen tutkijatapaaminen järjestettiin 1980 aiheesta Totuus. Nämä ns. yhden sanan kollokviot ovat keränneet yhteen maan eri keskuksia ja perinteitä edustavia filosofeja. Vuosittain järjestettävään sarjaan ovat Totuus-kollokvion jälkeen kuuluneet kokoukset aiheista Arvo, Rakkaus, Olio, Vapaus, Minä, Kauneus, Muutos, Intentio, Taito, Merkitys, Luonto, Tunne, Järki, Tahto, Tieto, Yhteisö, Oppi, Valta, Aika, Kokemus, Käytäntö, Persoona, Kielto, Elämä, Syy, Kuva, Usko, Maailma, Oikeus, Ymmärrys, Talous, Muisti, Hyve, Sukupuoli, Mahdollisuus.

ILKKA NIINILUOTO 14.1.2016