Säännöt

Sääntöuudistus 2017

[PDF]: Sääntömuutos yhdistykselle 15.2.2017

[PDF]: Sääntömuutos yhdistykselle 25.1.2017

Säännöt (voimassa)

Yhdistyksen nimi on Suomen Filosofinen Yhdistys, Filosofiska Föreningen i Finland, Societas Philosophica Fennica, Philosophical Society of Finland. Yhdistyksen tarkoituksena on herättää ja ylläpitää harrastusta filosofiseen ajatteluun sekä edistää filosofian ja lähimpien sukulaisalojen tieteellistä tutkimusta Suomessa. Näitä tarkoituksia se pyrkii toteuttamaan järjestämällä esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia ja tieteellisiä kokouksia, harjoittamalla julkaisutoimintaa sekä muilla vastaavanlaisilla tavoilla edistämään filosofista ajattelua, opetusta ja tutkimusta maassamme.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. Sen pöytäkirjakieli on suomi tai ruotsi.

Yhdistyksen jäsenet ovat

a) perustavia jäseniä;
b) vakinaisia jäseniä;
c) vuosijäseniä.

Vuosijäsenet suorittavat vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruuden Yhdistys vahvistaa maaliskuun aikana pidettävässä kokouksessa. Vakinaiset jäsenet suorittavat kertakaikkisen liittymismaksun, joka on kaksikymmentä kertaa vuosijäsenen jäsenmaksu. Perustavat jäsenet suorittavat kertakaikkisen maksun, joka on kolme kertaa vakinaisen jäsenen liittymismaksu.

Yhdistyksen jäseneksi pääsee se, joka ilmoittaa haluavansa liittyä Yhdistykseen ja jonka Yhdistyksen hallitus hyväksyy. Jäsenten oikeudesta saada ilman eri korvausta Yhdistyksen julkaisuja päättää hallitus.

Jäsen voidaan erottaa Yhdistyksestä vain jos Yhdistys kokouksessaan vähintään kolmen neljänneksen enemmistöllä annetuista äänistä niin päättää.

Kunniajäsenekseen Yhdistys voi hallituksen esityksestä kutsua Yhdistyksen ja sen tarkoitusperien edistämisessä erittäin ansioituneen henkilön. Kutsumisehdotuksesta on kirjallisessa kokouskutsussa mainittava.

Kirjeenvaihtajajäsenekseen Yhdistys voi hallituksen esityksestä kutsua sen tarkoitusperien hyväksi etevällä tavalla toimineen ulkomaalaisen.

Yhdistyksen asioita hoitaa ja kokouksissa käsiteltäväksi valmistelee hallitus, joka valitaan vuosikokouksessa seuraavaksi toimintavuodeksi. Hallitukseen kuuluu kymmenen jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joita kutsutaan Yhdistyksen puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi. Hallitus ottaa itselleen sihteerin ja rahainhoitajan. Hallitus on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan sekä vähintään neljän jäsenen läsnäollessa.

Jos puheenjohtaja tai muu hallituksen jäsen eroaa kesken toimikauden, Yhdistys valitsee hänen tilalleen uuden toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.

Yhdistyksen nimen merkitsee puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä sihteerin kanssa.

Hallitus nimittää Yhdistyksen julkaisujen toimittajiksi ja toimituskuntien jäseniksi vähintään kolmen ja enintään viiden vuoden toimikaudeksi filosofian tutkijoita. Tieteellisiä kokouksia valmistelemaan hallitus asettaa työryhmiä, joiden enemmistö on tutkijoita.

Yhdistyksen kutsuu koolle kokouksiinsa hallitus mikäli mahdollista ainakin kerran kuukaudessa lukukausien aikana. Kokouksista ilmoitetaan vähintään 7 päivää ennen kahdessa pääkaupungin lehdessä. Muut tiedonannot Yhdistyksen jäsenille toimitetaan kirjeitse. Yhdistys päättää kokouksissaan uusista toimintamuodoista ja julkaisusarjoista. Sellaista asiaa ensi kerran Yhdistyksessä käsiteltäessä on se pantava pöydälle seuraavaan kokoukseen, jos vähintään kaksi jäsentä niin vaatii. Muut juoksevat asiat, mikäli lain tai näiden sääntöjen erityisten määräysten mukaan niitä ei ole Yhdistyksen kokouksissaan ratkaistava, voi hallitus ratkaista. Hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien vaalit toimitetaan suljetuin lipuin; muut asiat ratkaistaan avoimella äänestyksellä, jollei toisin vaadita. Äänestyksessä ratkaisee yksinkertainen ääntenenemmistö, milloin määräenemmistöä ei ole säädetty. Äänten mennessä tasan on puheenjohtajan kannattama puoli voittanut, paitsi suljetuilla lipuilla äänestettäessä, jolloin arpa ratkaisee.

Yhdistyksen tilivuotena on kalenterivuosi. Ennen tammikuun 31. päivää rahainhoitajan on esitettävä tilit tarkastajille, jotka antavat niistä lausunnon vuosikokoukselle.

Yhdistyksen vuosikokous pidetään helmikuussa. Siinä esitetetään sihteerin laatima vuosikertomus, rahainhoitajan kertomus sekä tilintarkastajan lausunto ja päätetään tilivapauden myöntämisestä rahainhoitajalle ja hallitukselle, toimitetaan hallituksen jäsenten sekä kahden tilintarkastajan ja kahden varatilintarkastajan vaalit sekä päätetään sääntöjen 7§ määräykset huomioonottaen kokouskutsujen suorittamistavasta. Uuden hallituksen laatiman ehdotuksen pohjalla hyväksytään toimintasuunnitelma ja alkavan vuoden talousarvio maaliskuun aikana pidettävässä kokouksessa.

10§

Yhdistyksellä on oikeus ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia.

11§

Muutoksia Yhdistyksen sääntöihin voidaan tehdä vain kahden vähintään 2 viikon väliajoin toisiaan seuraavan kokouksen päätöksellä, joista jälkimmäinen on vuosikokous. Säännönmuutokseen vaaditaan vuosikokouksessa kolmen neljänneksen enemmistö annetuista äänistä. Jos Yhdistys päätetään purkaa tai se lakkautetaan, päättää Yhdistys selvityksen jälkeen jäljelle jääneiden varojen käyttämisestä Yhdistyksen viimeisen kokouksen lähemmin määräämällä tavalla sääntöjen 1§:ssä mainittuihin Yhdistyksen toiminnan tarkoituksiin.

Säännöt

Sääntöuudistus 2017

[PDF]: Sääntömuutos yhdistykselle 15.2.2017

[PDF]: Sääntömuutos yhdistykselle 25.1.2017

Säännöt (voimassa)

Yhdistyksen nimi on Suomen Filosofinen Yhdistys, Filosofiska Föreningen i Finland, Societas Philosophica Fennica, Philosophical Society of Finland. Yhdistyksen tarkoituksena on herättää ja ylläpitää harrastusta filosofiseen ajatteluun sekä edistää filosofian ja lähimpien sukulaisalojen tieteellistä tutkimusta Suomessa. Näitä tarkoituksia se pyrkii toteuttamaan järjestämällä esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia ja tieteellisiä kokouksia, harjoittamalla julkaisutoimintaa sekä muilla vastaavanlaisilla tavoilla edistämään filosofista ajattelua, opetusta ja tutkimusta maassamme.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. Sen pöytäkirjakieli on suomi tai ruotsi.

Yhdistyksen jäsenet ovat

a) perustavia jäseniä;
b) vakinaisia jäseniä;
c) vuosijäseniä.

Vuosijäsenet suorittavat vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruuden Yhdistys vahvistaa maaliskuun aikana pidettävässä kokouksessa. Vakinaiset jäsenet suorittavat kertakaikkisen liittymismaksun, joka on kaksikymmentä kertaa vuosijäsenen jäsenmaksu. Perustavat jäsenet suorittavat kertakaikkisen maksun, joka on kolme kertaa vakinaisen jäsenen liittymismaksu.

Yhdistyksen jäseneksi pääsee se, joka ilmoittaa haluavansa liittyä Yhdistykseen ja jonka Yhdistyksen hallitus hyväksyy. Jäsenten oikeudesta saada ilman eri korvausta Yhdistyksen julkaisuja päättää hallitus.

Jäsen voidaan erottaa Yhdistyksestä vain jos Yhdistys kokouksessaan vähintään kolmen neljänneksen enemmistöllä annetuista äänistä niin päättää.

Kunniajäsenekseen Yhdistys voi hallituksen esityksestä kutsua Yhdistyksen ja sen tarkoitusperien edistämisessä erittäin ansioituneen henkilön. Kutsumisehdotuksesta on kirjallisessa kokouskutsussa mainittava.

Kirjeenvaihtajajäsenekseen Yhdistys voi hallituksen esityksestä kutsua sen tarkoitusperien hyväksi etevällä tavalla toimineen ulkomaalaisen.

Yhdistyksen asioita hoitaa ja kokouksissa käsiteltäväksi valmistelee hallitus, joka valitaan vuosikokouksessa seuraavaksi toimintavuodeksi. Hallitukseen kuuluu kymmenen jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joita kutsutaan Yhdistyksen puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi. Hallitus ottaa itselleen sihteerin ja rahainhoitajan. Hallitus on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan sekä vähintään neljän jäsenen läsnäollessa.

Jos puheenjohtaja tai muu hallituksen jäsen eroaa kesken toimikauden, Yhdistys valitsee hänen tilalleen uuden toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.

Yhdistyksen nimen merkitsee puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä sihteerin kanssa.

Hallitus nimittää Yhdistyksen julkaisujen toimittajiksi ja toimituskuntien jäseniksi vähintään kolmen ja enintään viiden vuoden toimikaudeksi filosofian tutkijoita. Tieteellisiä kokouksia valmistelemaan hallitus asettaa työryhmiä, joiden enemmistö on tutkijoita.

Yhdistyksen kutsuu koolle kokouksiinsa hallitus mikäli mahdollista ainakin kerran kuukaudessa lukukausien aikana. Kokouksista ilmoitetaan vähintään 7 päivää ennen kahdessa pääkaupungin lehdessä. Muut tiedonannot Yhdistyksen jäsenille toimitetaan kirjeitse. Yhdistys päättää kokouksissaan uusista toimintamuodoista ja julkaisusarjoista. Sellaista asiaa ensi kerran Yhdistyksessä käsiteltäessä on se pantava pöydälle seuraavaan kokoukseen, jos vähintään kaksi jäsentä niin vaatii. Muut juoksevat asiat, mikäli lain tai näiden sääntöjen erityisten määräysten mukaan niitä ei ole Yhdistyksen kokouksissaan ratkaistava, voi hallitus ratkaista. Hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien vaalit toimitetaan suljetuin lipuin; muut asiat ratkaistaan avoimella äänestyksellä, jollei toisin vaadita. Äänestyksessä ratkaisee yksinkertainen ääntenenemmistö, milloin määräenemmistöä ei ole säädetty. Äänten mennessä tasan on puheenjohtajan kannattama puoli voittanut, paitsi suljetuilla lipuilla äänestettäessä, jolloin arpa ratkaisee.

Yhdistyksen tilivuotena on kalenterivuosi. Ennen tammikuun 31. päivää rahainhoitajan on esitettävä tilit tarkastajille, jotka antavat niistä lausunnon vuosikokoukselle.

Yhdistyksen vuosikokous pidetään helmikuussa. Siinä esitetetään sihteerin laatima vuosikertomus, rahainhoitajan kertomus sekä tilintarkastajan lausunto ja päätetään tilivapauden myöntämisestä rahainhoitajalle ja hallitukselle, toimitetaan hallituksen jäsenten sekä kahden tilintarkastajan ja kahden varatilintarkastajan vaalit sekä päätetään sääntöjen 7§ määräykset huomioonottaen kokouskutsujen suorittamistavasta. Uuden hallituksen laatiman ehdotuksen pohjalla hyväksytään toimintasuunnitelma ja alkavan vuoden talousarvio maaliskuun aikana pidettävässä kokouksessa.

10§

Yhdistyksellä on oikeus ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia.

11§

Muutoksia Yhdistyksen sääntöihin voidaan tehdä vain kahden vähintään 2 viikon väliajoin toisiaan seuraavan kokouksen päätöksellä, joista jälkimmäinen on vuosikokous. Säännönmuutokseen vaaditaan vuosikokouksessa kolmen neljänneksen enemmistö annetuista äänistä. Jos Yhdistys päätetään purkaa tai se lakkautetaan, päättää Yhdistys selvityksen jälkeen jäljelle jääneiden varojen käyttämisestä Yhdistyksen viimeisen kokouksen lähemmin määräämällä tavalla sääntöjen 1§:ssä mainittuihin Yhdistyksen toiminnan tarkoituksiin.